Pauliina on kasvatustieteen maisteri ja ammatillinen opettaja, opettajankouluttaja, digimentori hands-on asenteella, yrittäjä
Miksi olet mukana SKK:ssa?
Aloitin SKK:lla nyt maaliskuussa kun tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan kehittämään ja tekemään näkyväksi SKK:n tuotteita ja palveluita yhdessä loistavien asiantuntijoiden kanssa. Innokkuus, asiantuntemus ja draivi tekivät minuun vaikutuksen heti.
Olen työskennellyt koulutuksen kehittämisen parissa vuodesta 1999 ja toiminut sekä järjestö-, oppilaitos- että yritysmaailmassa. Viimeiset yhdeksän vuotta olen kouluttanut ja ohjannut opettajia eri kouluasteilta hyödyntämään digitaalisuutta uuden oppimisessa. Näistä kolme vuotta olen kouluttanut pääosin verkon kautta. Tämän lisäksi olen tuottanut verkkokoulutuksia yrityksille yhteistyössä eri alojen opettajien kanssa. Perusopetuksen OPS ja ammatillisen ePerusteet ovat olleet aina toiminnan toisena punaisena lankana uusien digitaalisten ympäristöjen lisäksi. Vapaa-ajallani toimin myös eOppimiskeskuksen koordinoimassa mobiilioppimisen verkostossa sekä IT-kouluttajat ry:n hallituksessa.
Miksi ohjelmointia mielestäsi tarvitaan peruskoulussa?
Ohjelmoinnin perusteet ymmärtämällä oppii ymmärtämään teknologiaa hyödyntävää maailmaa. Kun oppii itse ohjelmoimaan jonkin ihan pienen asian, ymmärtää, miten monimutkaisista kokonaisuuksista koostuu vaikkapa pankkipalvelu, musiikinstriimauspalvelu, jätteidenlajittelurobotti tai hieno animaatioelokuva!
Vaikka kaikista ei tulisikaan ammatiltaan ohjelmoijia, tarvitaan monessa tulevaisuuden työssä ymmärrystä mm. siitä, minkälaista informaatiota ohjelmoijat tarvitsevat työmme ja arkemme helpottamiseksi. Tekoälyn ja koneoppimisen ymmärrys on jo nyt yleissivistystä. Tämä yleissivistys ei saa olla vain harvojen herkkua, se tulee olla kaikkien saatavilla.
Mikä Suomen lähestymistavassa on mielestäsi erityisen hyvää?
Suomen OPS antaa opettajalle paljon vapautta opettaa elämässä tärkeitä taitoja siten, kuin hän näkee oman ryhmänsä kannalta parhaaksi ja omaan opettajuuteensa sopivaksi. Menetelmiä voi valita tilanteen mukaan oppilaslähtöisesti tai opettajajohtoisesti. Eri oppilaineista on OPS:in pohjalta mahdollisuus luoda kokonaisuuksia, jollaisina asiat näyttäytyvät myös koulun ulkopuolella. Näin esimerkiksi ohjelmoinnin tai ohjelmoinnillisen ajattelun oppimisen voi liittää minkä tahansa oppiaineen yhteyteen, ei vaikkapa vain matematiikan oppimiseen. Parhaiten tällainen työ onnistuu yhdessä suunnitellen ja monessa koulussa yhteisopettajuus ja tiimityö ovatkin vahvoja toimintatapoja.
Mitä tulisi Suomen kouluissa vielä kehittää tai parantaa?
Opettajilta ja digimentoreilta ei pitäisi olettaa uusien opittavien aiheiden opetusmateriaalien ja menetelmien etsimistä ja tuottamista omalla ajalla ilman korvausta ja tukea. Osalle se on mieluisaa harrastusta ja työtä rikastuttavaa tekemistä, osalle todella kuormittavaa lisätyötä. Osaamattomuus ja pelokas asenne taas vaikeuttavat uuden oppimista.
Kaikilla opettajilla tulisi olla mahdollisuus opetella uusia teknologioita, ohjelmointia, robotiikkaa ja vaikkapa tekoälyn perusteita osana ammatillista kehittymistään, hyvällä mielellä. Silloin positiivinen asenne ja luonteva uteliaisuus näitä yhteiskunnalle elintärkeitä asioita kohtaan välittyy opetuksen kautta myös oppilaille.
Miksi suomalaista mallia kannattaa tarjota ulkomaille?
Meillä on jo kautta vuosikymmenten luotettu oppilaiden oman ajattelun ja ilmaisemisen voimaan. Toiminnalliset menetelmät, kuten leikin, liikkeen ja ihmettelyn kautta oppiminen eivät ole täällä uutta asiaa. Kun nämä menetelmät yhdistetään vaikkapa ohjelmoinnin ja teknologioiden oppimiseen eri oppiaineiden konteksteissa, saadaan ainutlaatuinen kattaus, jota ei monessakaan maassa vielä osata kuten meillä.
Kerro jokin mieleenpainuva kokemuksesi ohjelmoinnista lasten tai opettajien parissa.
Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet ne, kun opettajapareille on annettu koulutuksessa tehtäväksi ohjelmoida Sphero-robotteja tekemään erilaisia liikeratoja, kuten neliö tai kahdeksikko. Ensin on hiljaista kun älynystyrät pohtivat kiivaasti, mitkä komennot valitaan työpöydälle. Sen jälkeen alkavat ähkäisyt, kun ei mennyt niin kuin oli ajateltu. Ja lopuksi tulevat riemunkiljahdukset kun homma toimii ja robotti tekee kuten käskettiin! Sitten on aina vielä se ryhmän koodikunkku, joka siirtyi heti skriptipuolelle ja sai robotin liikkumaan ilman valmiita käskyjä…
Mikä on seuraava innostava haasteesi SKK:ssa?
Kyllä se on näiden hyvien palveluiden tuotteistamisen parissa työskentely ja näkyvyyden selkiyttäminen sekä kotimaisten että ulkomaisten asiakkaiden näkökulmasta.
Vastaa