• Skip to main content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer

Suomen Koodikoulu

from Finland to the world

  • Materiaalit
    • Kirjaudu sisään
    • Verkkokurssit
    • Materiaalilisenssit
    • Tilauskoulutukset
    • Työpajat
  • Tietoja
    • Projekteja
    • Yhteydenottopyyntö
  • Kauppa
    • Materiaalilisenssit
    • Verkkokurssit
    • Ostoskori
  • Suomi
    • English
    • Svenska
  • Ajankohtaista
  • Artikkelit
Olet täällä: Etusivu / Artikkelit / Koodaus on luovaa itseilmaisua

Koodaus on luovaa itseilmaisua

05.06.2020, Tarmo Toikkanen

Usein törmää harhakäsitykseen, että ohjelmointi on ensisijaisesti loogista päättelyä ja matemaattista puurtamista. Samat tahot luultavasti ovat sitä mieltä, että musiikin säveltäminen on matematiikkaa. Musiikin harrastaminen tutkitusti kehittää matemaattista osaamista, mutta musiikki on paljon muutakin.

Koodaaminen, kuten säveltäminen tai kirjan kirjoittaminen, on etupäässä luovaa taiteellista työtä. Sen taustalla olevat mekaaniset perustaidot ovat toki tarpeen, mutta niihin on turha liikaa takertua.

Vain perustaidot ovat mekaanisia

Looginen ajattelu, matemaattiset taidot, päättelykyky ja ongelmanratkaisutaidot mainitaan monesti ohjelmoinnista puhuttaessa. Ne ovat niitä perustaitoja, joita tarvitaan, jotta ohjelmoija voi toteuttaa luovan visionsa.

Oppilaat monesti ottavat Suomen Koodikoulun projektiaihiot lähtökohdakseen ja kehittävät niistä jotain aivan muuta. Tässäkin kemian aiheinen pohja on muuntunut musiikkivisualisoinniksi.

Vastaavasti säveltäjän on ymmärrettävä sävellajit, harmoniat, tahtilajit ja vaikka mitä muuta voidakseen säveltää. Mutta uuden sävellyksen laatiminen on paljon luovempaa kuin intervalliharjoitukset pianolla.

Vastaavasti kirjailijan on osattava kirjaimet, tavutus, taivutusmuodot ja pilkkusäännöt voidakseen kirjoittaa. Mutta romaanin tai runon kirjoittaminen on selkeästi paljon luovempi prosessi, johon vaaditaan muutakin kuin kielioppia ja oikeinkirjoitusta.

Nämä mekaaniset perustaidot eivät ole turhia – ne ehdottomasti tarvitaan. Mutta ne eivät ole se pointti. Ei kukaan kirjoita kirjoja siksi, että saa rutiinia a-kirjaimen piirtämisestä. Eikä kukaan koodaa ohjelmia siksi, että saisi treenausta ehtolauseiden käytössä. A-kirjaimen piirtäminen, pilkkusäännöt, ehtolauseet ja funktioiden laatiminen ovat niitä perustaitoja, jotka kehittyvät samalla kun tehdään sitä “oikeaa” tuotosta, joka on syy koko tekemiselle.

Koodari on taiteilija

Vaikka koodaaminen edellyttää luonnontieteistä tuttuja taitoja, on itse ohjelmointi luovaa, taiteellista itseilmaisua. Onpa kyseessä sitten digitarina raamatun kertomuksesta, oma oppimispeli maantieteestä tai pakohuoneen pulmien toteutus, ovat vain mielikuvitus ja omat taidot rajana.

Toisin kuin luonnontieteessä, jossa on tyypillisesti vain yksi oikea vastaus kuhunkin pulmaan, ohjelmoinnissa ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa tietty lopputulos. Pelkästään koodin tasolla ohjelmoijalla on loputtomasti vapausasteita toteuttaa sama toiminnallisuus hyvin erilaisilla tavoilla. Ja tämän päälle tulevat kaikki multimedia, tarinankerronta ja esteettiset valinnat, jotka ovat selvästi taiteellista ilmaisua, koska ne näkyvät lopputuloksessa.

Lähdekoodi ei näy loppukäyttäjälle, sillä se on pinnan alla. Silti sekin vaatii luovaa neroutta. Kysy ammattikoodarilta, jos et usko. Hekin tunnistavat sellaiset käsitteet kuin “kaunis koodi” tai “yllättävän nokkela ratkaisu” tai “itselleni uusi patterni”. Tällainen sanasto paljastaa, että ihan koodirivienkin tasolla koodari voi tehdä rutiiniperuskauraa tai sitten ylittää itsensä ja kollegansa.

Itseään haastamalla oppii

Mukavin tapa oppia niitä mekaanisia perustaitoja on haastaa itseään sopivalla tavalla. Eli valita sellainen projekti, joka on siellä omien taitojen äärirajoilla. Jotta joutuu pinnistelemään, että se onnistuu. Tässä on toki apua kavereista, opettajista ja tukimateriaaleista. Mutta juju on siinä, että kun oppija pinnistelee itse valitsemansa tavoitteen parissa, hän siinä sivussa oppii huimasti niitä perustaitoja ja ajattelutapoja, joilla kehittyy paremmaksi – on kyse sitten koodaamisesta, säveltämisestä, kirjoittamisesta tai jalkapallon pelaamisesta.

Suomen Koodikoulun kaikki opetusmateriaalit perustuvat projektioppimiselle ja tukevat ilmiölähtöistä opetusta. Materiaaleissa olevat harjoitukset antavat kullekin oppilaalle vapauksia valita omia toteutustapoja yhdessä asetetun tavoitteen saavuttamiseen.

Share on FacebookShare on TwitterShare on Linkedin

Kategoria: Artikkelit Asiasanat: itseilmaisu, luovuus

You May Also Like

Pois possujunasta – opitaan oikeaa elämää varten
Opetusvinkki: Joulukortti
Kuinka arvioida ohjelmointitaitoja ikään kuin oppiminen olisi keskiössä?

About Tarmo Toikkanen

Design researcher of learning environments. Teacher trainer.

Reader Interactions

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Primary Sidebar

Etsi

Uutisia

Opetusvinkki: Joulukortti

04.12.2020

Vi har öppnat våra avgiftsfria webbkurser i programmering och robotik – du kan ännu anmäla dig!

23.09.2020

Nu kan du anmäla dig till våra webbaserade kurser i programmering och robotik

24.08.2020

Webbaserade kurser för lärare i programmering och robotik

11.08.2020

More...

Footer

info@codeschool.fi

+358 44 2411 024

PL 1188
00101 Helsinki
Finland

  • Email
  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
Code School Finland logo with Bobo the Robot flying thru it.
  • Home

Copyright © 2017–2021 · Code School Finland

  • English
  • Suomi
  • Svenska
Tallennamme joitain tietoja vierailijoistamme. Jos jatkat sivuston käyttöä, oletamme, että suostut tähän.KylläEiTietosuojaseloste
Voit perua suostumuksesi koska tahansa Peru suostumus -painikkeella.Peru suostumus