Koulumaailmassa arviointi on usein aavistuksen keinotekoista. Ajattele vaikkapa koesuoritusta! Kokeen aikana itse arviointitilanteessa ei ole enää tarkoitus oppia mitään uutta, vaan koe pyrkii mittaamaan tämänhetkistä osaamista. Oppijan roolina onkin usein olla arvioitavana eli arvioinnin kohteena.
Ohjelmoinnin opetus tähtää kuitenkin oppijan omaan aktiiviseen rooliin. Opettajan rooli ei ole tällöin arvioida oppilaita ylhäältä päin, vaan tarjota heille arvokasta palautetta ja ohjausta osana arviointityötä. Keinotekoiset arviointitilanteet eivät istu luovaan ohjelmointityöhön! Kokosimme yhteen kolme vinkkiä, joiden avulla ohjelmoinnin arviointia voitaisiin toteuttaa siten, että keskiössä on oppiminen ennemmin kuin arvostelu.
Palautteella kohti toimivampaa koodia
Koodi ei kehity itsestään, vaan vasta laadukkaan palautteen avulla. Usein unohdamme koulun kiireisessä arjessa pysähtyä pohtimaan palautteeseen liittyviä taitoja. Kuinka antaa laadukasta palautetta – saati vastaanottaa sitä? Kuinka voisin kehittää taitojani palautteen pohjalta? Palautetaidot ovatkin avainasemassa ohjelmoinnin opetuksessa.
Ohjelmoinnin opetuksessa opettajan lisäksi palautetta antaa myös tietokone. Monet ohjelmointiympäristöt tarjoavat suoraa palautetta oppijalle. Error! Kuinka vastata tähän palautteeseen on ohjelmoijan tärkeä taito, jota voi tehdä näkyväksi ja harjoitella. Palautteen aktiivinen etsiminen on myös oma taitonsa. Vierustoverin neuvo voi olla ratkaiseva koodin kehityksessä – mutta vasta, kun tätä palautetta on tohtinut pyytää! Pariohjelmointi tarjoaakin mainion tavan kehittää sekä ohjelmointi- että palautetaitoja.
Kuka kehittäisi koodia ellen minä itse?
Ohjelmointi ei ole vain mekaanista suorittamista, vaan luovaa itseilmaisua. Niinpä ohjelmoinnin arviointikin voi olla kaukana mekaanisesta! Erityisen luontevasti ohjelmointiopetuksen osana voi esitellä itsearviointia. Oman koodin ja työskentelyn kriittinen tarkastelu lienee tärkeimpiä taitoja, joita opettaja voi ohjelmoinnista opettaa. Mihin tarkoitukseen koodi on kehitetty, ja kuinka se toimii? Työelämässä kukaan ei arvioi koodaajan toimintaa kokeiden avulla, vaan tämän on itse kyettävä tarkastelemaan omaa toimintaansa ja oppimistaan. Nämä taidot eivät ole helppoja aikuisillekaan, mutta onneksi niitä voi harjoitella!
Digitaaliset työkalut tarjoavat monia tapoja toteuttaa itsearviointia luovasti. Simppelin lomakkeen voi toteuttaa tähän tarkoitukseen vaikkapa Google Formsin työkaluilla. Toisaalta itsearviointiakin voi harjoitella niillä digitaalisilla tavoilla, jotka ovat oppilaillekin luontevia. Reflektointi voi tapahtua vlogin tai vaikkapa äänitiedostojen avulla! Monet digitaaliset palvelut mahdollistavat myös portfoliotyöskentelyn, jossa oppijat pääsevät näyttämään osaamistaan itselleen luonnollisin tavoin. Oman ohjelmointiportfolion voi rakentaa esimerkiksi Scratch-projekteista.
Entäpä sitten kokeet?
Mikä on kokeiden ja testien rooli osana pedagogisesti kestävää ohjelmoinnin arviointia? Osaamisen testaaminen voi toki olla tärkeä oppimiskokemus – kunhan testin tarkoituksena on nimenomaan oppiminen! Usein koe ikään kuin sulkee arvioinnin. Tässä koetulos ja tässä sen pohjalta arvosana. Nyt onkin aika siirtyä seuraavaan aiheeseen! Harvoin tarjoamme oppilaille mahdollisuutta oppia kokeesta saadusta palautteesta. Sido siis testitilanne osaksi laajempaa oppimiskokonaisuutta ohjelmoinnin opetuksessa. Lisää testin yhteyteen itse- ja vertaisarviointia, jotta testitulos johtaisi syvempään reflektioon eikä vain jo opitun asian hautaamiseen. Ennen kaikkea: Anna oppilaan ottaa opiksi testituloksesta ja parantaa suoritustaan ja ymmärrystään. Näin kokeen tuloksesta tulee palautetta, joka oppilaan pitää aidosti käsitellä, ja johon hänen tulee myös ohjatusti vastata.
Suomen Koodikoulun oppimateriaalit huomioivat myös oppilaslähtöisen arvioinnin. Oppimateriaaliemme avulla on mahdollista kehittää niin oppilaiden kuin opettajienkin arviointitaitoja.
Vastaa