Onko niin että vanha koira ei opi uusia temppuja? Tai että isoäidille on turha hankkia älypuhelinta, tietokoneesta puhumattakaan? Näinhän sitä helposti ajatellaan, mutta maailma ja mielikuvat (ja koirat?) muuttuvat onneksi koko ajan.
Suomen Koodikoulun koodauskurssien oppilaat ovat harvoin yli 50-vuotiaita. Viime viikolla ikähaarukka kuitenkin laajentui. Luupin Senioriklubilaiset halusivat tutustua koodaukseen ja meiltä kutsuttiin koodausopettaja paikalle.
Ensin juotiin kahvit. Paikalla oli 10 Senioriklubilaista, joiden kanssa aloitettin keskustelemalla siitä mitä ajatuksia heillä on koodauksesta, missä koodia on ja mitä he olivat aiemmin koodauksen parissa tehneet – jos mitään. Useimmilla ei ollut lainkaan kokemusta koodaamisesta, mutta kaikilla oli kiinnostusta sitä kohtaan. Se onkin tärkein ennakkoehto koodausharrastukselle.
Sitten otettiin esiin karkkipussi. Karkkia tarvittiin karkkirobottia varten, joka tutustutti yksiselitteisten komentojen antamiseen sekä toistosilmukoiden ja ehtolauseiden käyttöön. Robotti suoritti liikkumis-, kääntymis- ja ojentamiskomennot menestyksekkäästi ja kaikki saivat karkkia. Samanlaisia liikkumis- ja kääntymiskomentoja harjoiteltiin seuraavaksi LightBot– ja ScratchJR-ohjelmilla. Junioreiden Scratch todettiin hyväksi harjoitukseksi myös senioreille. Tosin tablettien kosketusnäyttö jakoi mielipiteitä käytettävyydestään. Koodauksen opetteluun Scratch on yksi suosituimmista ohjelmointiympäristöistä. Se toimii ilmaiseksi verkkoselaimessa ja sisältää paljon oppaita itseopiskeluun. Tällä varsinaisella Scratch-ohjelmalla saatiin käyttöön yhä enemmän komentoja ja suunnittelimme ääntä ja musiikkia sisältävien onnittelukorttien tekemistä.
Senioriklubilaiset tutustuivat myös micro:bit-laitteeseen, joka on ohjelmointiopetukseen kehitetty pieni tietokone. Micro:bitin tärkein ominaisuus on mahdollisuus yhdistää se muihin laitteisiin, jolloin sillä voidaan toteuttaa erilaisia laitteita, kuten esimerkiksi askelmittareita, hälyttimiä tai kukkien kasteluautomaatteja. Näin saadaan tuotua havainnollisesti esiin sitä miten koodi oikeasti liikuttaa maailmaa ja miten esineiden internet toimii.
Lightbot, ScratchJR, Scratch ja Micro:bit ovat kaikki tehty ohjelmoinnin opettelemista varten ja niissä ohjelmoiminen tapahtuu selkeillä yhteenliitettävillä lohkoilla. joiden värit tuovat selkeästi esiin eri ohjelmointirakenteita. Vaikka niissä seikkailevat satukirjamaiset hahmot niin ne ovat oikea paikka koodausharrastuksen aloittamiseen myös aikuisille. Tämän voi todeta myös itse vertaamalla alla olevia kuvia, joissa kummassakin on sama koodi. Kummalla tavalla itse haluaisit alkaa harjoittelemaan koodausta?
Koodaustuokiomme lopuksi kirjoitimme muutaman komennon myös Pythonilla, joka ei ole oppimisohjelma vaan yleiskäyttöinen ohjelmointikieli. Näin saimme vaikutelman siitä mitä koodaaminen on silloin kun komennot pitää kirjoittaa alusta loppuu itse. Python-ohjelmoinnin opiskelun voi aloittaa vaikka sivulta Trinket.io.
Niin onko sitä joskus liian vanha koodaamisharrastuksen aloittamiseen? Ei ole, jos vain innostusta löytyy! Koodausharrastus sopii itse asiassa erityisen hyvin seniori-ikäiselle, koska se ei vaadi fyysisiä ponnistuksia ja uuden oppiminen pitää mielen virkeänä. Uusien asioiden omaksumista koodausharrastus totisesti vaatiikin, mutta sitä se vaatii kaiken ikäisiltä. Tarvitaan siis kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, ja sitäkin löytyy usein enemmän vanhemmalta kuin nuoremmalta koodarin alulta.
Koodaamisen harjoittelun ansiosta seniorit voivat myös oppia ymmärtämään ja arvostamaan uutta teknologiaa paremmin. Nykyään on tarjolla paljon elämää helpottavia sovelluksia, joiden omaksumisen kynnys madaltuu, kun teknologia on tullut tutuksi koodausharjoitusten myötä.
Me Suomen Koodikoulussa suunnittelemme nyt lisää aikuisille suunnattuja kursseja ja te, iästä riippumatta, voitte aloitella koodausharrastusta omatoimisesti edellä esiteltyjen linkkien avulla!
Jani
